Arabit tykästyivät kahvijuomaan

Kahvijuoma keksittiin 1200-luvulla. Kahvipensaan lehdistä, siemenistä ja marjoista oli sitä ennen valmistettu haudutettua tai keitettyä juomaa Jemenissä. Voittokulku alkoi, kun eräs arabi keksi, että paahdetusta kahvipensaan marjasta liukenee kuumaan veteen voimakas aromi.

Kahvi levisi Arabian niemimaalle, ja sitä alettiin viljellä suunnitelmallisesti aluksi Mekassa. Kahvipensaan taimet alkoivat tuottaa satoa vuonna 1467, ja kahvinjuonti yleistyi. Islamilaiset papit liittivät kahvinjuonnin uskonnollisiin seremonioihin.

Tavallinen kansakin mieltyi uuteen juomaan, ja sen nauttimista varten perustettiin kahvihuoneita. Niissä arabimiehet ja -naiset joivat kahvia, pelasivat shakkia ja keskustelivat, välillä jopa musisoivat ja tanssivat. Papisto ei tällaisesta miesten ja naisten vapaamuotoista oleskelusta tykännyt.

Arabien kahvilasääntöjen mukaan kahvinkeittäjiksi kelpasivat vain miehet. Naiset saivat kuitenkin juoda kahvia, ja juomasta tulikin arabinaisille tärkeä. Maassa oli aikoinaan laki, jonka mukaan naisella oli oikeus saada avioero, mikäli mies ei sallinut hänen juoda kahvia.

Kahvinjuonnin lomassa käyty poliittinen keskustelu epäilytti valtaapitäviä, ja kahvi kiellettiin Mekassa vuonna 1511. Kielto ei tehonnut, vaan kahvin kulutus kasvoi, ja juoma valloitti Arabian niemimaan.