Tiesitkö tämän kahvin viljelystä?

Työntekijä kääntelee auringonpaisteessa kuivumassa olevia kahvipapuja.

Millainen kahvipensas on?

Kahvipensas on matarakasvien heimoon kuuluva ikivihreä kasvi. Oikeastaan se on puu, joka pidetään leikkaamalla 1,5–2 metriä korkeana pensaana. Sen lehdet ovat kiiltävät ja tummanvihreät. Pensas kukkii yleensä kerran vuodessa sadekauden alussa. Kukat ovat valkoiset ja tuoksuvat jasmiinilta. Kukintoihin muodostuu marjoja, jotka kypsyessään muuttuvat punaisiksi tai keltaisiksi. Kahvimarjat ovat valmiita poimittaviksi yhdeksän kuukauden kuluttua kukinnasta. Täysikasvuinen pensas tuottaa kasvuoloista riippuen noin 0,5–2,5 kg marjoja. 2,5 kilosta marjoja saadaan puolen kilon paketillisen verran raakakahvipapuja.

Mitä kahvilajikkeita on olemassa?

Kaupallisista kahvilajeista tärkeimmät ovat arabica (Coffea arabica) ja robusta (Coffea canephora). Erilaisia kahvilajikkeita on tunnistettu noin 60, joita ovat esimerkiksi typica, bourbon ja geisha. Maailman tuotannosta noin 60 % on arabicaa ja 40 % robustaa. Suomalaiset vaaleapaahtoiset kahvit paahdetaan yleensä korkealaatuisista arabica-kahveista.

Mikä kahvimarja on?

Kahvimarja on kahvipuun hedelmä, jonka sisällä on yleensä kaksi siementä. Näitä siemeniä kutsutaan kahvipavuiksi.

Mikä helmipapu on?

Kahvipensaan oksien uloimpien marjojen sisällä on vain yksi papu, jota kutsutaan helmipavuksi.

Mikä torapapu on?

Torapapu on poimimisen jälkeen virheellisesti käsitelty kahvipapu, joka maistuu erittäin epämiellyttävältä. Raakakahvierät, joissa on torapapua, hylätään.

Millaisia kahviviljelmiä on olemassa?

Perinteisellä varjokahviviljelmällä kahvipensaat kasvavat alkuperäisen puuston varjossa. Kaupallisella monokulttuuriviljelmällä alkuperäinen kasvillisuus poistetaan ennen viljelmän perustamista. Varjopuiksi istutetaan usein typpeä sitovia sekä kaupallisesti merkittäviä puulajeja. Kahvipensaiden lisäksi kasvatetaan muita tuotantokasveja. Varjomonokulttuuriviljelmällä varjopuina käytetään typpeä sitovia puulajeja, jotka eivät kilpaile ravinteista kahvipensaiden kanssa. Viljelyksessä on vain kahvipensaiden uusia, kääpiökasvuisia lajikkeita. Aurinkokahviviljelmällä lajikkeet ovat uusia ja jalostettu kestämään suoraa auringonvaloa. Se on tuotantotavaltaan tehokkain, sillä tuotantovaiheet on koneellistettu mahdollisuuksien mukaan.

Miten kahvi poimitaan?

Kahvi poimitaan tuottajamaasta ja tuotantoalueesta riippuen käsin tai koneellisesti. Käsin poiminta on tyypillistä esimerkiksi Kolumbiassa ja Väli-Amerikassa, joissa kahviviljelmät sijaitsevat pääosin jyrkillä vuorenrinteillä ja marjat kypsyvät epätasaisesti. Koneellinen poiminta on mahdollista esimerkiksi Brasiliassa laakeiden tasankoviljelmien ja tasaisesti kypsyvän sadon ansiosta.

Voiko kahvia kasvattaa itse?

Kahvia voi kasvattaa itse laittamalla siemenpavun pehmeään, hyvin lannoitettuun kukkamultaan 1–2 cm syvyyteen, litteä puoli alaspäin. Kastele papuja aluksi kaksi kertaa päivässä. Pidä ruukku lämpimässä vedottomassa paikassa sekä itämisen että taimikauden aikana. Itäminen kestää 6–7 viikkoa. Kahvipensas voi antaa ensimmäisen sadon kolmen vuoden ikäisenä, yleensä kuitenkin vasta nelivuotiaana. Pensas kasvaa 2–4 metrin korkuiseksi ja antaa 1–2 satoa vuodessa.