Kahvin paahtaminen

Paahtaminen on kahvin jalostuksen keskeinen vaihe. Paahdettaessa raakakahvi muuttuu vihreästä ruskeaksi, kovasta hauraaksi. Tuoksun ja rakenteen kehittyessä miellyttävät maut ja aromit tulevat esille.

Raakakahvi paahdetaan esimerkiksi paahtomaljassa kuumassa ilmavirrassa, kunnes pavun lämpötila on 200–230 astetta. Paahtoaika on perinteisillä suomalaisilla kahvilaaduilla 6–7 minuuttia ja tummapaahtoisilla kahveilla hieman pidempi. Paahdossa pavun koko kasvaa, ja kosteuden haihtuessa papu menettää osan painostaan.

Paahtuminen pysäytetään suihkuttamalla paahtomaljaan kylmää vettä ohuena sumuna, jolloin paahdettujen papujen lämpötila laskee. Varsinainen jäähdytys tehdään kylmällä ilmalla jäähdytysmaljassa. Tehokkaalla jäähdytyksellä varmistetaan, ettei papujen paahtuminen enää jatku.

Paahtoasteet

Lataa kuva pdf-tiedostona

Paahtoaika ja -lämpötila vaikuttavat kahvin paahtoasteeseen, joka jaotellaan karkeasti vaaleaksi, keskipaahtoiseksi tai tummaksi. Paahtoaste vaikuttaa tuotteen väriin ja makuun sekä paahtohävikkiin.

Vaaleaa paahtoa käytetään yleensä hapokkaiden arabica-kahvien paahtamiseen, jolloin hapokas maku säilyy, ja kahvin luontaiset ominaisuudet pääsevät esille. Nopeasti paahdetussa kahvissa on enemmän veteen liukenevia aineita kuin hitaasti paahdetussa. Suomessa vaalea paahto on yleisin. Vaaleat paahdot sopivat erityisesti suodattimella ja pannulla valmistettavaksi.

Keskipaahdossa kahvin makeus voimistuu, mutta hapokkuus vähenee. Viime vuosina Suomessa on alettu myydä yhä enemmän keskipaahtoisia kahveja, jotka sopivat esimerkiksi suodattimella, pannulla ja pressopannulla valmistettavaksi.

Tummassa paahdossa kahviin tulee kitkeryyttä sekä savuista ja tuhkaista makua. Tummaksi paahdetut kahvit toimivat hyvin espressopohjaisissa maitokahveissa sekä ranskalaistyylisessä café au laitssa, joissa ne tasapainottavat maidon makeutta.

Lähde: Nieminen, Petri & Puustinen, Terho (2014) Kahvi – Suuri suomalainen intohimo. Helsinki: Tammi.