Kahvikauppa
 

Raakakahvin maailmanmarkkinat
 

Ylhäältä otetussa valokuvassa pöydällä on muistiinpanovälineiden lisäksi kahvia kupeissa.

Raakakahvin maailmanmarkkinoiden osapuolet ovat karkeasti jaoteltuna kahvia tuottavat ja kahvia kuluttavat maat. Raakakahvin myynnistä huolehtivat yleensä tuottajamaissa toimivat vientiyritykset, jotka keräävät viljelijöiden tuottaman raakakahvin joko suoraan viljelijöiltä, raakakahvia jalostavilta yrityksiltä, osuuskunnilta tai välittäjiltä. Käytäntö vaihtelee maasta ja viljelyalueesta riippuen. Myös kuluttajamaissa toimivat kauppahuoneet myyvät jonkin verran kahvia. Ostajia ovat yleensä paahtimot, jotka käyttävät raakakahvin omaan tuotantoonsa.
 

Kahvin hinnanmuodostus
 

Kahvipapuja lastataan kuorma-auton lavalle.

Kahvin hinnanmuodostuksessa päätekijät ovat kysyntä ja tarjonta. Raakakahvin tarjonta riippuu suoraan tuotannon määrästä. Maataloustuotteiden tuotantomääriin vaikuttavat esimerkiksi maaperä, kasvitaudit ja sääolot, kuten myrskyt, maanjäristykset, halla ja kuivuus. Esimerkiksi kuivuus haittaa kahvimarjojen kehittymistä niin, että ne saattavat jäädä pensaaseen, kuivua tai tippua pensaasta ja samalla niiden laatu heikkenee. Kun kahvipapuja on tarjolla vähemmän, kahvin hinta pörssissä yleensä nousee.

Maailmanmarkkinahinta noteerataan raakakahvipörsseissä. Maailman kaksi tärkeintä kahvipörssiä sijaitsevat New Yorkissa ja Lontoossa. New Yorkissa noteerataan arabica-kahvi ja Lontoossa robusta-kahvi. Viime aikoina spekulanttien rooli on korostunut kahvin hinnan muodostuksessa kysynnän ja tarjonnan muutosten lisäksi.

Kaupankäynti raakakahvipörsseissä on periaatteessa samanlaista kuin muissakin raaka-ainepörsseissä. Kauppaa käydään johdannaisilla – futuureilla ja optioilla – joiden kohteena on raakakahvi. Johdannaisten avulla hintariskiä on mahdollista jakaa muille osapuolille.

Varsinainen kahvikauppa käydään suoraan myyjän, esimerkiksi alkuperämaan vientiyrityksen, ja ostajan välillä pörssihinnan toimiessa viitehintana.

Raakakahvin hinnanmuodostus paahtimolle
 

Ostotilanteessa yksittäisen kahvierän hintaan vaikuttaa kaksi tekijää: pörssissä noteerattava maailmanmarkkinahinta sekä kyseisen kahvierän laatu. Hyvästä laadusta ostaja maksaa lisähintaa noteeratun maailmanmarkkinahinnan päälle. Tätä lisähintaa kutsutaan markkinoilla differentiaaliksi. Differentiaalin päättävät ostaja ja myyjä yhdessä.

Kahvierän hinta muodostuu siis näin:
maailmanmarkkinahinta + differentiaali + kuljetuskustannukset + vakuutus = hankintahinta

Kansainvälisessä kahvikaupassa vallitseva valuutta on Yhdysvaltain dollari, joten kurssivaihtelutkin vaikuttavat paahtimon lopullisiin hankintahintoihin.

Kahvin kuukausittainen keskihinta 1998–2008

 

Kerran kuukaudessa ilmestyvä Coffee Market Report -katsaus löytyy kansainvälisen kahvijärjestön ICO:n sivuilta www.ico.org/.

Vuosittain julkaistavaan European Coffee Report -katsaukseen voi tutustua eurooppalaisen kahvijärjestön ECF:n sivuilla www.ecf-coffee.org/publications.

 

Raakakahvin ostaminen
 

Kahvikuppi ja kättely

Suomalaiset paahtimot ostavat raakakahvinsa pääsääntöisesti suoraan alkuperämaista vientiyrityksiltä tai kahviin erikoistuneilta kauppahuoneilta. Joissakin tapauksissa viejää edustaa agentti, jolla on toimipiste Euroopassa.

Usein kauppasuhteet myyjiin, niin tuottajamaiden vientiyrityksiin kuin kauppahuoneisiinkin, ovat pitkäaikaisia, ja molemminpuolinen luottamus on lähtökohta. Nämä lähellä kahvin tuotantoa olevat yhteistyökumppanit ovat paahtimoiden ostajille tärkeitä, sillä ostot kohdistuvat usein tulevaan satoon, joka ei ole vielä edes kypsynyt. Tutuilta yhteistyökumppaneilta ostajat saavat tietoa satonäkymistä, eri kahvilaatujen tarjonnasta ja muista hintakehitykseen vaikuttavista tekijöistä.
 

Raakakahvin laadunvarmistus
 

Näyte paahdetuista kahvipavuista

Suomalaiset kahvinjuojat ovat erittäin laatutietoisia. Siksi myös raaka-aineiden on oltava kohdallaan. Ostaja ja myyjä arvioivat yhdessä, mitkä raakakahvilaadut sopivat parhaiten ostajan sekoituksiin.

Eräs tärkeimmistä kahvin ostamisen vaiheista onkin laadun varmistaminen. Vaikka ostaja on saanut jo sadon alussa satonäytteitä ja myyjä tuntee laadun, on yksittäiset erät hyväksyttävä ennen kuin kahvi laivataan Suomeen. Viejä lähettää paahtimolle näytteen laivattavasta erästä. Paahtimon kahvilaboratoriossa näyte tutkitaan ja sen laatu arvioidaan sekä aistinvaraisesti että fysikaalisesti.

Näytteestä tarkistetaan mm.

  • ulkonäkö
  • kosteus
  • papujen kokojakauma

Raakakahvinäyte myös paahdetaan ja maistetaan. Jos laatukriteerit täyttyvät, viejälle annetaan lupa laivata kyseinen erä.

Raakakahvin saavuttua laivalla Suomeen se kuljetetaan paahtimoon, jossa varmistetaan maistamalla ja muuten tutkimalla, että saapunut kahvierä vastaa laadullisesti tilattua. Sen jälkeen raakakahvi puhdistetaan, sillä joukossa saattaa olla esimerkiksi kiviä, ja varastoidaan odottamaan käyttöönottoa.
 

Maailman kahvitilastot
 

Vihreitä kahvipapuja kämmenillä

Raakakahvia tuotetttiin maailmassa vuonna 2020 noin 169 miljoonaa säkillistä (á 60 kg). Vuonna 2020 suurimmat  tuottajamaat olivat  Brasilia, Vietnam ja Kolumbia, jotka tuottivat 63 % maailman raakakahvista.

Kahvin kokonaiskulutus maailmassa vuonna 2020/2021 oli noin 166 miljoonaa säkkiä (á 60 kg). Lähes kolmasosa maailman raakakahvituotannosta kulutetaan Euroopassa. Suomeen raakakahvia tuodaan vuosittain reilu 1 miljoona säkillistä (á 60 kg). Tuodun raakakahvin arvo oli vuonna 2020 noin 169 miljoonaa euroa.

Maailmanlaajuisesti kahvia kulutetaan vuosittain keskimäärin 1,27 kg/henkilö.

Lähes kaikki raakakahvia tuottavat ja myyvät maat ovat jo vuonna 1963 perustetun kansainvälisen kahvijärjestö ICO:n (International Coffee Organisation) jäseniä. Tuoreimmat englanninkieliset raportit kahvin tuotannosta sekä tietoa raakakahvin tuottajamaista ja tuotantomääristä löytyy ICO:n nettisivuilta.

 

Kahvi elinkeinona
 

Kaadettaessa maitovaahtoa tehdään kaunis kuvio kahvijuoman pinnalle

Kahvi on yksi maailmankaupan tärkeimmistä hyödykkeistä. Vuonna 2020 maailmassa tuotettiin 169 miljoonaa säkillistä kahvia. Suurimmat tuottajamaat olivat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia.

Kahvi antaa toimeentulon yli 100 miljoonalle ihmiselle. Maailmassa on yli 70 kahvintuottajamaata, joissa kahvi työllistää noin 25 miljoonaa ihmistä. Suomessa kahvin maahantuonti ja valmistaminen työllistävät suoraan muutamia tuhansia ihmisiä. Kahviloissa työskentelee kymmeniätuhansia täys- ja osa-aikaisia työntekijöitä.

 

Lähteet:

International Coffee Organization
European Coffee Federation