Kahvi valloitti maailman

 

Eurooppalaiset tutustuivat kahviin Turkin kahviloissa. Euroopan ensimmäiset kahvikupilliset juotiin todennäköisesti Venetsiassa 1500-luvun lopulla. Venetsialaiset kauppiaat aloittivat järjestelmällisen kahvin tuonnin vuonna 1615. Samoihin aikoihin hollantilaiset solmivat kauppasuhteet arabien kanssa. Ensimmäinen kahvierä tuotiin Hollantiin eteläisestä Arabiasta, Mochasta vuonna 1616. Säännöllisesti kahvilaivat alkoivat liikennöidä Mochan ja Hollannin väliä vasta vuonna 1663. Kaupallinen kahvin tuonti Englantiin alkoi 1650-luvulla ja Ranskaan 1660-luvulla. Pohjois-Saksaan kahvinjuonti levisi 1670-luvulla. Kahviloista tuli merkittävä osa eurooppalaista kaupunkikulttuuria 1600–1700-luvuilla.


Arabian monopoliasema kahvikaupassa

 

Arabialla oli 1600-luvulla Euroopan kahvikaupassa monopoliasema. Arabit keittivät tai paahtoivat kaikki myyntiin tarkoitetut pavut, jottei niistä voinut kasvattaa uusia pensaita missään muualla. Eurooppaan kahvi matkasi kahta reittiä. Turkkilaiset toivat kahvisäkkejä kamelien selässä Arabiasta Egyptiin. Kairossa ne lastattiin veneisiin ja laskettiin Niiliä pitkin Välimeren rannikolle Aleksandriaan. Sieltä venetsialaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset kauppiaat ostivat kahvia kotimaihinsa ja vietäväksi esimerkiksi Saksaan, Pohjoismaihin, Venäjälle ja Amerikan siirtokuntiin. Eteläinen reitti alkoi kamelikyydillä Mochasta. Sieltä kahvi pääsi idästä palaavien hollantilaisten, englantilaisten ja ranskalaisten kauppalaivojen lastin täydennyksenä Afrikan eteläkärjen ympäri Eurooppaan.

Hollantilaiset alkoivat viljellä kahvia Jaavan saarella jo vuonna 1658 arabeilta pihistämillään kahvipensailla. Ensimmäinen erä Jaavalla tuotettua kahvia saapui Hollantiin vuonna 1709. Kokeilut muuttuivat pian tehoviljelyksi. 1700-luvulla Englanti, Hollanti ja Ranska pyrkivät murtamaan arabien kahvimonopolin ja kehittivät kahvintuotantoa siirtomaissaan.


Ensimmäinen kahvipensas Amerikkaan

 

Kahvin viljely levisi 1700-luvulla vauhdikkaasti Latinalaisessa Amerikassa ja eurooppalaisten siirtomaavaltojen hallitsemilla alueilla Kaukoidässä. Ranskalainen meriväenkapteeni Gabrielle de Clieu lähti vuonna 1720 Karibianmeren Martinique-saarelle kahvintaimia mukanaan. Orjien tarkasti vartioimat taimet alkoivat kukoistaa de Clieun puutarhassa. Väitetään, että kaikki latinalaisen Amerikan kahvipensaat olisivat näiden pensaiden jälkeläisiä. Vuonna 1777 Martiniquella kasvoi jo lähes 19 miljoonaa kahvipensasta. Kahvia alettiin viljellä Intiassa vuonna 1840, Afrikassa 1878, Ranskan Indo-Kiinassa 1887 ja Australian Queenslandissa 1896. Itäisen Afrikan siirtomaissa, lähellä luonnonvaraisena elävän kahvipensaan kotia, kahvin viljely aloitettiin vuonna 1901.


Ruotsi-Suomi omaksui kahvin

 

Ruotsi-Suomeen ensimmäinen kahvilasti saapui ilmeisesti jo vuonna 1685. Aluksi kahvi oli vain korkea-arvoisten kansalaisten ja kuninkaan hovin herkkua. Ensimmäinen kahvila perustettiin Tukholmaan vuonna 1708. Pultavan taistelussa vuonna 1709 tappion kärsinyt Kaarle XII pelastautui Turkkiin jäljelle jääneiden joukkojensa kanssa. Kahvi maistui kuninkaalle, ja viisi vuotta myöhemmin kotiin palatessaan hän toi mukanaan turkkilaisen kahvinkeittäjän.

Suomeen kahvia alkoi tulla 1720-luvulta lähtien turkulaisporvarien varustamissa laivoissa. 1700-luvun puolivälissä kahvia käytti veroluetteloiden mukaan 116 taloutta. Kahvia juotiin aluksi eniten rannikolla ja säätyläiskodeissa. Vähitellen kahvi levisi koko kansan nautintoaineeksi. Suomen ensimmäinen kahvila avattiin Turkuun vuonna 1773.

Ruotsi-Suomessa ylellisyystuotteiden käyttöä pyrittiin rajoittamaan useaan otteeseen veroilla ja tuonti- ja käyttökielloilla. 1800-luvun alussa kuningas Kustaa IV Adolf totesi kiellot turhiksi: "Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi."