Kahvin viljely

Kahvia viljellään yli 60 maassa pääasiassa kääntöpiirien välisillä alueilla. Kahvin laatuun ja koostumukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmasto, sademäärä, lämpötila, maaperä ja korkeusolot.

Kaupalliset lajit Coffea arabica, Coffea canphora (jota kutsutaan robustaksi), (Coffea liberica)
Tuottajamaat Yli 60 maata eri puolilla maapalloa, pääasiassa kääntöpiirien välissä. Viisi suurinta ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia, Etiopia, Honduras ja Intia.
Ilmasto Subtrooppinen tai lauhkea, robusta viihtyy myös tropiikissa.
Sademäärä 1000–2000 mm / vuosi. Kukintaa edeltävät sateet ovat kukinnan onnistumisen kannalta tärkeitä.
Lämpötila 15–25 astetta, ei hallaa.
Korkeusolot Paras viljelykorkeus on 600–1600 metriä meren pinnasta. Arabica viihtyy jopa 2000–2200 metrin korkeudessa ja robusta 300 metrin korkeudessa tai jopa meren pinnan tasolla.
Maaperä Savipitoinen, paksu multa, tulivuorten mineraalipitoiset rinteet.
Uhat Halla, kuivuus, tuholaiset ym. eläimet, kasvitaudit.
Hinta Riippuu tuottajamaasta, laadusta (laji, käsittely) ja satomääristä.


Kahviviljelmien hoito

 

Taimikasvatusta varten valitaan siemenet tuottoisista, laadukkaan sadon antavista, vähintään 7–8-vuotiaista kahvipensaista. Marjat poimitaan käsin ja hedelmäliha poistetaan varovasti pergamiinikalvoa rikkomatta.

Siemenet kylvetään taimistoissa ravinnepitoiseen multaan hyvin suojatuissa olosuhteissa. Taimet siirretään viljelmille 6–12 kuukauden ikäisinä sadekaudella, juuret hyvin mullan ympäröimänä.

Viljelmillä taimet istutetaan 3–4 metrin etäisyydelle toisistaan. Kasvualueesta riippuen muita kasveja on suojana tuulta ja liiallista aurinkoa vastaan. Kahvipensaat alkavat tuottaa marjoja 2–4 vuoden ikäisinä. Ne tuottavat 1–2 satoa vuodessa.

Karsiminen on tärkeää sadon parantamiseksi ja poiminnan helpottamiseksi. Tehokkailla viljelmillä pensaita karsitaan muutaman kerran vuodessa. Kahvipensaat leikataan 1,5–2 metrin korkuisiksi, jotta sato on helppo poimia käsin. Karsimisen ansiosta pensaat saavat auringonvaloa ja kukkivat runsaasti. Karsimisen on todettu helpottavan myös kasvitautien ja tuholaisten torjumista.

Kahvin viljely vaatii huolellisuutta. Kahvipuu on herkkä, ja erilaiset kasvitaudit sekä hyönteiset voivat vahingoittaa viljelmiä. Vahinkoja pyritään ehkäisemään ennen kaikkea hyvillä viljelykäytännöillä. Monilla tiloilla on mm. käytössä erilaisia tuhoeläinten hokutusansoja, mutta ajoittain tarvitsee käyttää myös torjunta-aineita. Torjunta-aineiden käyttö on viljelijöille iso kustannus, joten niiden käyttö pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Luomukahvin viljelyssä torjunta-aineita ei käytetä. Myös jalostamalla pyritään kehittämään entistä vastustuskykyisempiä ja kylmää kestäviä kahvilajeja.

Lähde: Marjut Rautiainen. Kahvinviljelyn aiheuttamat ympäristövaikutukset Brasiliassa, Kolumbiassa, Costa Ricassa, Guatemalassa ja Keniassa. Pro gradu. Helsingin Yliopisto, Ekologian ja systematiikan laitos, joulukuu 2001

 

Kahvin sadonkorjuu

 

Kahvin sadonkorjuun ajankohta vaihtelee mm. tuottajamaan maantieteellisen sijainnin mukaan. Korjuuajankohtaan vaikuttavat myös marjojen kypsyysaste, sääolot ja kasvupaikan korkeus merenpinnasta. Kahvia korjataan vuoden jokaisena kuukautena jossain päin maapalloa. Esimerkiksi Brasiliassa sadonkorjuu alkaa huhtikuussa ja Keniassa lokakuussa. Sadonkorjuu kestää noin neljä kuukautta.

Sadonkorjuu voi alkaa, kun marjat ovat kypsyneet kirkkaanpunaisiksi tai keltaisiksi. Kahvisato korjataan joko käsin poimimalla tai koneellisesti. Korjuutapaan vaikuttavat tilan sijainti ja tyyppi, maaston muodot sekä kypsymisen tasaisuus. Rinteillä kasvava kahvi voidaan poimia vain käsin, mutta tasamaalla on mahdollista käyttää korjuukoneita. Poiminta pyritään tekemään mahdollisimman vähäsateisena aikana, jotta kahvisato saadaan talteen kuivana.

Viisivuotiaana kahvipensas tuottaa jo normaalin sadon eli 0,4–2 kg arabica-papuja tai 0,6–2 kg robusta-papuja. Noin 2,5 kilosta kahvimarjoja saadaan puoli kiloa papuja.
 

Tiesitkö tämän kahvin viljelystä?

 

Millainen kahvipensas on?

Kahvipensas on matarakasvien heimoon kuuluva ikivihreä kasvi. Oikeastaan se on puu, joka pidetään leikkaamalla 1,5–2 metriä korkeana pensaana. Sen lehdet ovat kiiltävät ja tummanvihreät. Pensas kukkii yleensä kerran vuodessa sadekauden alussa. Kukat ovat valkoiset ja tuoksuvat jasmiinilta. Kukintoihin muodostuu marjoja, jotka kypsyessään muuttuvat punaisiksi tai keltaisiksi. Kahvimarjat ovat valmiita poimittaviksi yhdeksän kuukauden kuluttua kukinnasta. Täysikasvuinen pensas tuottaa kasvuoloista riippuen noin 0,5–2,5 kg marjoja. 2,5 kilosta marjoja saadaan puolen kilon paketillisen verran raakakahvipapuja.

Mitä kahvilajikkeita on olemassa?

Kaupallisista kahvilajeista tärkeimmät ovat arabica (Coffea arabica) ja robusta (Coffea canephora). Erilaisia kahvilajikkeita on tunnistettu noin 60, joita ovat esimerkiksi typica, bourbon ja geisha. Maailman tuotannosta noin 60 % on arabicaa ja 40 % robustaa. Suomalaiset vaaleapaahtoiset kahvit paahdetaan yleensä korkealaatuisista arabica-kahveista.

Mikä kahvimarja on?

Kahvimarja on kahvipuun hedelmä, jonka sisällä on yleensä kaksi siementä. Näitä siemeniä kutsutaan kahvipavuiksi.

Mikä helmipapu on?

Kahvipensaan oksien uloimpien marjojen sisällä on vain yksi papu, jota kutsutaan helmipavuksi.

Mikä torapapu on?

Torapapu on poimimisen jälkeen virheellisesti käsitelty kahvipapu, joka maistuu erittäin epämiellyttävältä. Raakakahvierät, joissa on torapapua, hylätään.

Millaisia kahviviljelmiä on olemassa?

Perinteisellä varjokahviviljelmällä kahvipensaat kasvavat alkuperäisen puuston varjossa. Kaupallisella monokulttuuriviljelmällä alkuperäinen kasvillisuus poistetaan ennen viljelmän perustamista. Varjopuiksi istutetaan usein typpeä sitovia sekä kaupallisesti merkittäviä puulajeja. Kahvipensaiden lisäksi kasvatetaan muita tuotantokasveja. Varjomonokulttuuriviljelmällä varjopuina käytetään typpeä sitovia puulajeja, jotka eivät kilpaile ravinteista kahvipensaiden kanssa. Viljelyksessä on vain kahvipensaiden uusia, kääpiökasvuisia lajikkeita. Aurinkokahviviljelmällä lajikkeet ovat uusia ja jalostettu kestämään suoraa auringonvaloa. Se on tuotantotavaltaan tehokkain, sillä tuotantovaiheet on koneellistettu mahdollisuuksien mukaan.

Miten kahvi poimitaan?

Kahvi poimitaan tuottajamaasta ja tuotantoalueesta riippuen käsin tai koneellisesti. Käsin poiminta on tyypillistä esimerkiksi Kolumbiassa ja Väli-Amerikassa, joissa kahviviljelmät sijaitsevat pääosin jyrkillä vuorenrinteillä ja marjat kypsyvät epätasaisesti. Koneellinen poiminta on mahdollista esimerkiksi Brasiliassa laakeiden tasankoviljelmien ja tasaisesti kypsyvän sadon ansiosta.

Voiko kahvia kasvattaa itse?

Kahvia voi kasvattaa itse laittamalla siemenpavun pehmeään, hyvin lannoitettuun kukkamultaan 1–2 cm syvyyteen, litteä puoli alaspäin. Kastele papuja aluksi kaksi kertaa päivässä. Pidä ruukku lämpimässä vedottomassa paikassa sekä itämisen että taimikauden aikana. Itäminen kestää 6–7 viikkoa. Kahvipensas voi antaa ensimmäisen sadon kolmen vuoden ikäisenä, yleensä kuitenkin vasta nelivuotiaana. Pensas kasvaa 2–4 metrin korkuiseksi ja antaa 1–2 satoa vuodessa.