Kahvi nautitaan nyt kotona

Kahvin kokonaismarkkina supistui vuonna 2020 noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vaikka etätöiden lisääntymisen ja ravintolasektorin rajoitusten myötä kulutus kotona kasvoi, se ei kompensoinut täysin kodin ulkopuolisen kulutuksen laskua. Suomalaiset ovat kuitenkin yhä maailmanmestareita kahvin kulutuksessa. Vuonna 2020 paahdettua kahvia nautittiin Suomessa 9,3 kiloa henkeä kohden.

Hyvä kahvi kuuluu Suomessa itsestään selvänä osana erilaisiin tilanteisiin, kuten ajatusten vaihtoon työkavereiden kanssa, ystävien tapaamisiin kahviloissa, sukujuhliin ja kyläilyihin.  Koronavuonna nämä sosiaaliset tilanteet ja tapahtumat vähenivät tai jäivät toteuttamatta, mikä näkyi myös kahvin kokonaiskulutuksessa.

Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja food service -toimijoille vähenivät vuonna 2020 noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta 40,5 miljoonaan kiloon. Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan lukien vähenivät yli kuusi prosenttia 51,5 miljoonaan kiloon. 

Kahvin asema ruokakulttuurissamme on notkahduksesta huolimatta edelleen vahva. Vaaleapaahtoinen suodatinkahvi on yhä suurin kategoria, mutta tummapaahtoiset kahvit kirivät etumatkaa vähitellen kiinni.

Kuluttajilla on aiempaa enemmän vaihtoehtoja valittavanaan ja tuttuihin tuotteisiin on tullut lisää paahtoasteita. Uudet tuotteet ja valmistustavat monipuolistavat kahvikulttuuria ja kahvin käyttötapoja, myös kotioloissa.

Etäyhteyksien äärellä tiukan kokoustahdin lomassa papujen jauhaminen kotikeittiössä saattaa tuoda kaivatun tauon makunautintoineen. Toisaalta ihmiset hakevat vaihtelua ja vaivattomuutta kotikonttorille. Erilaisten paahtojen rinnalla nautitaan myös pika- ja kapselikahveja tai vaikkapa kofeiinitonta kahvia, johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta sanoo.

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisuudesta. Vastuullinen toiminta koko kahviketjussa pavusta kuppiin onkin yrityksille yhä tärkeämpää ja toimenpiteitä vastuullisuuden eteen nähdään paljon.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen väheni viisi prosenttia edellisvuodesta. Myös vienti väheni viisi prosenttia reiluun seitsemään miljoonaan kiloon. Vakiintuneet tuontimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa, kun taas vienti suuntautuu Baltian maihin.

Suomeen tuotiin viime vuonna pikakahvia noin miljoona kiloa, mikä on noin 18 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raakakahvia tuotiin reilu 60 miljoonaa kiloa pääosin Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

Lisätietoja:

Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää
puh. 040 528 2207
marleena.tanhuanpaa@etl.fi