Tutkimus:
Nuorten aikuisten kahvinjuonti

Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen helmi-maaliskuussa 2022 teettämän nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa 18–30-vuotiaista nuorista aikuisista juo kahvia joka päivä. Vastaajista 63 % juo päivittäin vähintään mukillisen kahvia ja 26 % vähemmän kuin mukillisen.

 

Kahvikulttuuri näyttää jatkuvan Suomessa vahvana myös tulevaisuudessa. Nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen vastaajista 72 % arvioi, että heidän kahvinjuontinsa pysyy jatkossa ennallaan ja 15 %, että se lisääntyy. Vain 13 % arvioi vähentävänsä kahvinjuontia.

 

Nuoret aikuiset monipuolistavat kahvikulttuuria

Nuorten aikuisten, kuten muidenkin suomalaisten, suosituin kahvi on joko vaaleapaahtoinen tai tummapaahtoinen suodatinkahvi. Vastaajista 59 % käyttää vaaleapaahtoista ja 55 % tummapaahtoista suodatinkahvia vähintään useita kertoja viikossa. Lisäksi nuoria aikuisia houkuttelevat espresso tai espressopohjaiset maitokahvijuomat, kuten latte, cappuccino tai flat white. Myös pikakahvi ja valmiit kahvijuomat kuuluvat nuorten aikuisten kahvikulttuuriin, mutta niitä nautitaan harvemmin kuin perinteisiä suodatinkahveja. Kahvinkäyttöä lisäävät nuoret aikuiset uskovat jatkossa juovansa nykyistä enemmän valmiita kahvijuomia, espressokahvijuomia ja tummapaahtoista suodatinkahvia. Kahvin valintaan vaikuttavat eniten maku ja positiivinen tuotekokemus.

 

Kahvinjuonti aloitetaan yhdessä perheen kanssa

Kahvi kuuluu kiinteästi yhdessäoloon läheisten ja ystävien kanssa niin arkena kuin juhlapäivinäkin. Suurin osa vastaajista (76 %) on aloittanut kahvinjuonnin kotona yhdessä perheen kanssa. Se on muodostunut tottumukseksi, johon yhdistyy hyvän maun lisäksi paljon positiivisia ajatuksia, kuten virkistys, rentoutuminen ja sosiaaliset suhteet. Kahvitteluperinteen jatkumisessa tärkeä merkitys on ollut isovanhemmilla, joiden kanssa vietetyt kahvihetket nousivat esiin kysyttäessä nuorten aikuisten rakkaimpia kahvimuistoja.

 

Kahvinjuontiin motivoivat erityisesti hyvä maku (75 % vastaajista), sosiaaliset tilanteet (74 %) ja tapa tai tottumus (65 %). Moni kokee, että kahvihetki tauottaa mukavasti päivää, auttaa pysymään hereillä ja valppaana sekä auttaa pitämään mielialan hyvänä. Kuluttajatutkimukseen osallistuneista 59 % kertoi, että aamu ei käynnisty ilman kahvia.

 

 

Kahvin vastuullisuus kiinnostaa nuoria aikuisia

Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen helmi-maaliskuussa 2022 teettämän kahvinkäyttötutkimuksen mukaan kahvin alkuperä kiinnostaa 62 % ja vastuullisuus 61 % tutkimukseen osallistuneista nuorista aikuisista (naiset 74 %, miehet 49 %). Vastaajista 60 % (naiset 71 %, miehet 48 %) kaipaa lisää tietoa kahvin vastuullisuudesta. Noin 70 % nuorista aikuisista luottaa kahvivalmistajien ja -merkkien vastuullisiin toimintatapoihin.

Nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen vastaajista 53 % kertoo miettivänsä kahvin ympäristövaikutuksia, 48 % ilmastovaikutuksia ja 47 % ihmisoikeuksia. Vastaajista 44 % kokee huonoa omaatuntoa siitä, että kahvia päätyy viemäriin. Jopa 26 % nuorista aikuisista kertoo, että kahvia päätyy viemäriin usein.

 

Kahvipakkausten kierrätettävyys ja kahvin jäljitettävyys tärkeitä
 

Nuorten aikuisten mielestä kahvin vastuullisuuteen liittyvistä viesteistä tärkeimpiä ovat kahvipakkausten kierrätettävyys (66 %), kahvin jäljitettävyys alkuperämaiden tuottajille asti (59 %) ja kahvin valmistaminen Suomessa (57 %). Nuorille aikuisille tärkeää on myös se, että kahvi on vastuulliseksi varmennettua ja kahvin hiilijalanjälki on kompensoitu.

 

 

Nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen toteutus

Nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen toteutti Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen toimeksiannosta Foodwest Oy. Kuluttajatutkimus toteutettiin verkkokyselynä viikoilla 8–9/2022 ja siihen osallistui 521 iältään 18–30-vuotaista nuorta aikuista. Vastaajien ikäryhmittäinen ja alueellinen jakauma on väestöä edustava.

 

Vastaajien taustatiedot (n=521)

Nainen	50 %
Mies	50 %
18–21 v.	29 %
22–25 v.	30 %
26–30 v.	41 %
Uusimaa	31 %
Muu Etelä-Suomi	19 %
Länsi-Suomi	26 %
Itä-Suomi	12 %
Pohjois-Suomi	12 %
Opiskelija	45 %
Päätoimisesti työelämässä	41 %
Osa-aikatyössä	16 %
Ei työelämässä	7 %
Yrittäjä	5 %