Kahvin vastuullinen viljely ja tuotanto

Kahvin vastuullinen viljely
 

Nainen kahvipensaan vieressä.

Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen jäsenyritysten tavoitteena on, että kahvi on myös tulevaisuudessa elinvoimainen elinkeino, jotta voimme jatkossakin nauttia kahvihetkistämme.

Jäsenyritykset ovat sitoutuneet huomioimaan toiminnassaan kestävän kehityksen ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi metsäkato on valtava uhka luonnon monimuotoisuudelle, siksi yritykset tukevat vuonna 2023 voimaan tulleen EU:n metsäkatoasetuksen tavoitteita maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Myös astuullisuuden todentamiseen liittyvissä kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmissä edellytetään, että kahvin viljely ei aiheuta metsäkatoa.

Kahvin vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota viljelystä alkaen. Esimerkiksi kahvin suurin ilmastovaikutus muodostuu viljelyn yhteydessä sen alkuperämaissa. Valtaosa kahvista viljellään pienillä perhetiloilla, ja kahviala tekee jatkuvasti työtä kestävien viljelykäytäntöjen edistämiseksi yhdessä kahvitilojen kanssa. Viljelijöitä autetaan monilla tavoilla tehostamaan olemassa olevaa viljelyalaa eli saamaan parempia satoja. Näin pyritään turvaamaan viljelijöiden toimeentulo ilman, että kahvin viljelyyn tarvittavaa maa-alaa tarvitsee lisätä esimerkiksi metsähakkuilla. Kahvia ei myöskään kasvateta esimerkiksi Amazonin sademetsissä tai luonnonpuistoissa.

Kahvi- ja paahtimoyhdistykseen kuuluvat yritykset kouluttavat alkuperämaissa kumppaneidensa kanssa viljelijöitä mm. optimoimaan kasteluveden käyttöä, hyödyntämään vettä sitovia kasveja ja varjopuita, käyttämään lannoitteita ja torjunta-aineita tarkoituksenmukaisesti sekä käsittelemään jätevesiä ja jätteitä asianmukaisesti. Alkuperämaissa huolehditaan monin tavoin työntekijöiden turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja koulutuksesta sekä varmistetaan ihmisoikeuksien toteutuminen. Syrjimättömyys ja tasa-arvo ovat keskeinen osa vastuullisuutta samoin kuin esimerkiksi pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kieltäminen.

 

Kahvin vastuullinen tuotanto
 

Kahvin kuljetukseen tarkoitettu juuttisäkki, jossa lukee coffee.

 

Ilmastovaikutukset liittyvät vahvasti kahvin, niin kuin muidenkin elintarvikkeiden, vastuullisuuteen. Tutkimusten mukaan paahtamisen ja pakkaamisen osuus kahvin ilmastovaikutuksista on pieni. Suurin osa kahvin hiilijalanjäljestä syntyy alkuperämaassa ja kotikeittiössä tai kahviloissa kahvin valmistuksen yhteydessä. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen jäsenyritykset tekevät pitkäjänteistä työtä osallistuakseen ilmastotalkoisiin, alkuperämaissa viljelijöitä koulutetaan kestäviin viljelykäytäntöihin ja omien toimintojen osalta yritykset ovat esimerkiksi mukana Elintarviketeollisuusliiton energiatehokkuus-sitoumuksessa.

Ympäristövaikutuksia hallitaan ja pienennetään kahvipaahtimoissa monilla eri tavoilla. Raaka-aineiden sekä pakkausmateriaalien hävikki on minimoitu. Esimerkiksi eri jätejakeet, kuten kahvipapujen kuljetuksessa käytettävät juuttisäkit tai kirkkaat muovit, lajitellaan mahdollisimman tarkasti ja kierrätetään uusiokäyttöön. Paahtimoissa syntyvä pieni määrä sekajätettä poltetaan energiaksi pääkaupunkiseudulla.

Ympäristö- ja ilmastoystävällisyyttä kehitetään paahtimoissa jatkuvasti. Tuotantolaitoksilla on panostettu hukkalämmön talteenoton ja hyödyntämisen kehittämiseen ja kasvihuonepäästöjä on vähennetty mm. siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön.

Raakakahvi on luonnontuote, jonka matka kahviviljelmiltä suomalaisten kahvikuppiin on pitkä. Kahvin laadunvarmistus käynnistyy jo alkuperämaissa. Laatu varmistetaan mm. maistamalla kahvia monissa eri vaiheissa jo ennen kuin kahvin kuljetus Suomeen alkaa ja ennen tuotantoa täällä Suomessa. Jatkuvan laadunvarmistuksen ansiosta hävikki pysyy pienenä, koska Suomeen tuodaan vain laadukasta kahvia, jonka paahtimot voivat käyttää kahvin valmistuksessa.
 

Kahvin kuljetus vastuullisesti

 

Konttialus merellä


Kahvin kuljetuksessa on monta vaihetta ennen kuin raakapavut saapuvat kahvipaahtimoille Suomeen. Ensin kahvia kuljetetaan kuorma-autoilla tai jopa käsin kantaen kahvitiloilta papujen käsittelykeskuksiin. Alkuperämaassa kahvi lastataan joko suursäkeissä tai pienissä 60 kilon säkeissä kuljetuskontteihin. Suursäkkejä mahtuu konttiin enemmän, jolloin kuljetus kuluttaa vähemmän energiaa ja säästää luontoa. Suursäkit myös vähentävät jätteen määrää vastaanottopäässä.

Kahvi kuljetetaan laivalla alkuperämaasta Hampuriin tai Antwerpeniin tai johonkin muuhun suureen Euroopan satamaan, josta se tuodaan Suomeen pienemmällä rahtilaivalla. Helsinkiin saapuu kahvia viikoittain. Matka alkuperämaasta Suomeen kestää 1-4 kk.

Valmiin kahvin kuljetukset paahtimoilta tukkuihin ja kauppoihin pyritään optimoimaan yhteistyössä kuljetuksista huolehtivien kumppaneiden kanssa niin, että ne hoituvat mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Esimerkiksi kuormien pakkaamisen ja kuljetusreittien huolellisella suunnittelulla voidaan pitää kuljetusten määrä mahdollisimman pienenä. Lisäksi tuotteet pakataan lavoille, jotka on mitoitettu tilankäytön kannalta optimaalisesti rekkoihin sopiviksi.

 

Pakkaus varmistaa tuoteturvallisuuden ja säilyvyyden

 

Ylhäältä päin otettu kuva, jossa on kahvipapuja avonaisessa laminaattipussissa.


Kahvipakkauksen tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kuluttajat saavat käyttöönsä turvallisia tuotteita ja kahvi säilyy hyvänä käyttöhetkeen asti. Pakkauksen tulee täyttää monet eri vaatimukset, jotta viljelmillä alkava ja läpi koko tuotantoketjun jatkuva työ turvallisen, laadukkaan ja vastuullisen kahvin valmistamiseksi ei mene hukkaan.

Kahvin valmistajat tekevät jatkuvasti tutkimus- ja kehitystyötä pakkausten ympäristöystävällisyyden kehittämiseksi. Pakkauksen osuus kahvin ympäristövaikutuksista on pieni (n. 1-2 %), mutta kahvivalmistajien tavoitteena on pienentää sitä edelleen. Uusiutuvien, kierrätettävien, kasvipohjaisten ja fossiilittomien materiaalien osuutta pakkauksissa on lisätty jo pitkään. Työn tuloksena pakkausten hiilijalanjälki on vähentynyt jopa kolmanneksella aikaisempaan verrattuna.

Suurin osa kahvipakkauksista voidaan lajitella muovinkeräykseen Suomen Pakkausyhdistyksen ja esim. HSY:n suositusten mukaan, mutta muovinkeräyksen puuttuessa ne laitetaan seka- tai energiajätteeseen. Kahvipakkaus on useimmiten eri muovilajien yhdistelmä, jossa on ohut alumiinipinnoite. Pakkaus kelpaa alumiinista huolimatta muovinkeräykseen, koska keräysjae määräytyy monikomponenttimateriaaleissa eri materiaalijakeiden painon mukaan. Muovinkierrätyksen menetelmät jätteenkäsittelylaitoksilla kehittyvät nopeasti, ja tulevaisuudessa myös eri muovilajeista koostuvat monikerrosmateriaalit voidaan kierrättää uudelleen muovin raaka-aineeksi. Tällä hetkellä kahvipakkaukset voidaan hyödyntää joko uusien muovituotteiden raaka-aineena tai vähintäänkin energiana. Pakkauksen kierrätysohjeet on hyvä aina tarkistaa pakkausmerkinnöistä.