Kahviviljelmien hoito

Valokuva matalista kahvipensaista

Taimikasvatusta varten valitaan siemenet tuottoisista, laadukkaan sadon antavista, vähintään 7–8-vuotiaista kahvipensaista. Marjat poimitaan käsin ja hedelmäliha poistetaan varovasti pergamiinikalvoa rikkomatta.

Siemenet kylvetään taimistoissa ravinnepitoiseen multaan hyvin suojatuissa olosuhteissa. Taimet siirretään viljelmille 6–12 kuukauden ikäisinä sadekaudella, juuret hyvin mullan ympäröimänä.

Viljelmillä taimet istutetaan 3–4 metrin etäisyydelle toisistaan. Kasvualueesta riippuen muita kasveja on suojana tuulta ja liiallista aurinkoa vastaan. Kahvipensaat alkavat tuottaa marjoja 2–4 vuoden ikäisinä. Ne tuottavat 1–2 satoa vuodessa.

Karsiminen on tärkeää sadon parantamiseksi ja poiminnan helpottamiseksi. Tehokkailla viljelmillä pensaita karsitaan muutaman kerran vuodessa. Kahvipensaat leikataan 1,5–2 metrin korkuisiksi, jotta sato on helppo poimia käsin. Karsimisen ansiosta pensaat saavat auringonvaloa ja kukkivat runsaasti. Karsimisen on todettu helpottavan myös kasvitautien ja tuholaisten torjumista.

Kahvin viljely vaatii huolellisuutta. Kahvipuu on herkkä, ja erilaiset kasvitaudit sekä hyönteiset voivat vahingoittaa viljelmiä. Vahinkoja pyritään ehkäisemään ennen kaikkea hyvillä viljelykäytännöillä. Monilla tiloilla on mm. käytössä erilaisia tuhoeläinten hokutusansoja, mutta ajoittain tarvitsee käyttää myös torjunta-aineita. Torjunta-aineiden käyttö on viljelijöille iso kustannus, joten niiden käyttö pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Luomukahvin viljelyssä torjunta-aineita ei käytetä. Myös jalostamalla pyritään kehittämään entistä vastustuskykyisempiä ja kylmää kestäviä kahvilajeja.

 

Lähde: Marjut Rautiainen. Kahvinviljelyn aiheuttamat ympäristövaikutukset Brasiliassa, Kolumbiassa, Costa Ricassa, Guatemalassa ja Keniassa. Pro gradu. Helsingin Yliopisto, Ekologian ja systematiikan laitos, joulukuu 2001