Kahvin kulutus pysynyt vakaana Suomessa


Suomalaiset nauttivat viime vuonna paahdettua kahvia noin 1 100 kupillista henkeä kohden.

Suomalaiset nauttivat viime vuonna paahdettua kahvia edellisvuoden tapaan 9,9 kg eli noin 1 100 kupillista henkeä kohden. Kahvin asema ruokakulttuurissamme on kiistaton. Suosituinta on edelleen vaaleapaahtoinen aromikas suodatinkahvi, mutta kahvikulttuuri monipuolistuu uusien tuotteiden myötä.

Jos on suomalaisten kuluttaman kahvin määrä vakiintunut, myös kulutustavat ja makutottumukset muuttuvat hitaasti. Kahvimaailman erikoisuus, vaaleapaahtoinen suodatinkahvi, on edelleen suomalaisten ylivoimainen suosikki.

Uudet tuotteet ja valmistustavat kuitenkin monipuolistavat kahvikulttuuria ja -käyttötapoja. Valikoimaan on tullut runsaasti paahtoasteiltaan erilaisia kahveja ja kahvijuomia, kuten suoraan tölkistä nautittavia kylmiä maitokahvijuomia. Tummapaahtoisten kahvien osuus kulutuksesta on noin 25 prosenttia. Viime vuosina muun muassa luomukahvit sekä erilaiset erikoissekoitukset ja alkuperämaakahvit ovat kiinnostaneet kuluttajia sekä monipuolistaneet suomalaista kahvitarjontaa.

- Vakiintuneisiin kulutustapoihin tuovat vaihtelua erilaiset kahvinvalmistustavat. Jotkut haluavat jauhaa pavut itse kotona ja iloita huumaavasta tuoksusta ennen makunautintoa. Joillekin hartaudella ja pitkällä kaavalla erilaisilla laitteistoilla valmistettu kupillinen jaloa juomaa on päivän kohokohta, kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä tietää.

- Kahvin sosiaalisen ulottuvuuden huomaa muun muassa siitä, että näinä poikkeuksellisina korona-aikoina etätöissä kokoonnutaan virtuaalisiin kahvihetkiin, joissa vaihdetaan kuulumisia ja esitellään omia lempikahvikuppeja, Tanhuanpää kertoo.
Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja food service -toimijoille pysyivät viime vuonna ennallaan 43,3 miljoonassa kilossa. Myös paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan lukien olivat ennallaan noin 55 miljoonassa kilossa.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia 11,5 miljoonaan kiloon. Vakiintuneet tuontimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Paahdetun kahvin vienti puolestaan väheni kaksi prosenttia 7,5 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui Baltian maihin.

Suomeen tuotiin viime vuonna pikakahvia noin 1,3 miljoonaa kiloa eli vajaa kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raakakahvia tuotiin 75 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin edelleen Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

 

Lisätietoja:
Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää
puh. 040 528 2207, marleena.tanhuanpaa@etl.fi