Kahvista kysyttyä

Kuinka pitkään kahvi säilyy?

Kahvituotteet säilyvät avaamattomassa pakkauksessa hyvin. Tiivis pakkaus suojaa kahvia hapen, valon ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta. Avaamisen jälkeen kahvi kannattaa laittaa omassa pakkauksessaan tiiviiseen, kannelliseen tölkkiin ja käyttää noin viikon kuluessa. Kahvia voi säilyttää myös pakasteessa.

Paahtimot määrittelevät itse tuotteidensa säilyvyysajan, joka Suomessa on yleensä noin 1–1,5 vuotta. Useimmissa Suomessa myytävissä kahveissa pakkauspäivä ja parasta ennen -päivämäärä kerrotaan pakkausmerkinnöissä.

Kuinka kahvipakkaus lajitellaan?

Kahvipakkaukset lajitellaan ensisijaisesti muovinkeräykseen, mutta muovinkeräyksen puuttuessa ne laitetaan seka- tai energiajätteeseen. Oikein kierrätettynä kahvipakkaus voidaan hyödyntää uusien muovituotteiden raaka-aineena tai energiana.

Pakkauksen tärkein tehtävä on varmistaa kahvin hyvä säilyvyys. Kahvipakkaus on useimmiten muovia, jossa on ohut alumiinipinnoite. Alumiinin määrä pakkauksessa on niin pieni, että pakkausta ei pidä lajitella metallinkierrätykseen.

Lajitteluohjeet voi tarkistaa pakkausmerkinnöissä.

Mistä kahvin aromi muodostuu?

Kahvin aromi on satojen aineiden muodostama kokonaisuus, joka syntyy paahtamisen tuloksena. Paahdetusta kahvista on tunnistettu noin 850 erilaista aromiainetta, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viinistä.

Kahvinautinto on moniaistillinen kokemus, johon vaikuttavat paahtamisessa muodostuvan aromin lisäksi kahvin maku, esimerkiksi karvaus, sekä lukuisat haihtuvat yhdisteet. Asiantuntijat kuvailevat eri kahveja kahvipapujen laadun, alkuperäalueen, paahtoasteen ja valmistusmenetelmän perusteella.

Onko suodatinkahvin ja pannukahvin koostumuksissa eroja?

Suodatinmenetelmällä ja pannussa valmistetun kahvijuoman koostumukset poikkeavat toisistaan. Suodatinmenetelmällä valmistetussa kahvijuomassa on vähemmän rasvaa, koska suuri osa kahvijauheen rasvasta jää suodatinpaperiin. Pannukahvissa rasva on mukana kahvijuomassa.

Onko kahvi haitallista?

Kahvin sekä kofeiinin ja terveyden välisiä yhteyksiä tutkitaan aktiivisesti eri puolilla maailmaa. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) on tehnyt arvioinnin kofeiinin saannin turvallisuudesta. Sen mukaan kohtuullinen kofeiinin saanti, noin 400 mg päivässä (vastaa noin 3-5 kupillista kahvia) sopii osaksi tasapainoista ruokavaliota. Myös suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kahvi voi nauttia päivittäin sellaisenaan ilman sokeria tai maidon/kasvijuoman kera.

Raskaana oleville naisille kaikista lähteistä saadun kofeiinin turvallinen päivittäinen saantimäärä on 200 mg. Kupillisessa kahvia kofeiinia on noin 80-100 mg. Alle 15-vuotiaille ei suositella kofeiinipitoisia juomia. Myös kofeiiniyliherkät ihmiset voivat joutua säännöstelemään kofeiinipitoisten juomien ja elintarvikkeiden nauttimista välttääkseen kofeiinin aiheuttamat yliherkkyysoireet.

Tutkittua tietoa kahvin ja terveyden välisistä yhteyksistä löytyy terveydenhuollon ammattilaisille suunnatusta sivustosta www.kahvijaterveys.fi. 

Mitä on kofeiini?

Kofeiini on yhdiste, jota on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Niistä tunnetuimpia ovat kahvi, tee, kaakaopavut, kola ja guarana. Kofeiinia myös lisätään joihinkin juomiin, ruokiin ja lääkkeisiin.

Kofeiinilla on piristävä vaikutus, joka on aikuisilla nähtävissä 1–2 kahvikupillisen jälkeen. Kofeiinin vaikutukset välittyvät aivojen adenosiini-reseptorin välityksellä.

Miksi kahvi piristää?

Kahvin piristävän vaikutuksen oletetaan johtuvan kahvin sisältämästä kofeiinista. Oma vaikutuksensa saattaa olla myös sillä, että kahvia nautitaan usein taukohetkinä ja mukavassa seurassa.

Kofeiinin piristävä vaikutus perustuu siihen, että se vaikuttaa adenosiini-nimiseen yhdisteeseen. Adenosiini on yhdistetty uneen ja väsymyksen tunteeseen.

Kofeiini ja adenosiini ovat rakenteeltaan samankaltaisia. Siksi kofeiini voi estää adenosiinin toimintaa, mikä johtaa piristymiseen ja valppauden lisääntymiseen. Kofeiinin kyky lisätä valppautta voi joillakin ihmisillä vaikuttaa myös uneen.

Paljonko kahvissa on kofeiinia?

Annos

Kofeiinia (mg)
Kupillinen suodatinkahvia (1,25 dl) 60 – 135
Kupillinen pannukahvia (1,25 dl) 70 – 90
Kupillinen espressoa (0,3 dl) 35 – 100
Kupillinen cappuccinoa (0,3 dl espressoa) 35 – 100
Lasillinen lattea (0,3 dl espressoa) 35 – 100
Kupillinen pikakahvia (1,25 dl)

35 – 105

 

Lähteet:
Illy A. et al. (1995) Espresso Coffee. The chemistry of quality. Academic Press, London.
Harland B.F. (2000) Caffeine and nutrition. Nutrition, 7/8:522-526.
Heckman M.A. et al. (2010) Caffeine (1, 3, 7-trimethylxanthine) in foods: a comprehensive review on consumption, functionality, safety, and regulatory matters. J Food Sci, 75:R77-87.

 

Kuinka paljon suomalaiset saavat kofeiinia kahvista?

Suomalaiset miehet juovat kahvia päivittäin keskimäärin 4,9 dl ja naiset keskimäärin 3,8 dl. Yhdessä desilitrassa kahvia on keskimäärin 90 mg kofeiinia (vaihtelee välillä 80–100 mg). Suomalaiset miehet saavat kahvista kofeiinia siten keskimäärin 441 mg ja naiset keskimäärin 342 mg päivässä. Kahvia kuluttavat eniten 45–64-vuotiaat – miehet juovat keskimäärin 5,5 dl ja naiset keskimäärin 4,5 dl päivässä.

Muita ravinnon kofeiinilähteitä ovat tee, eräät virvoitusjuomat, energiajuomat, suklaa ja kaakao. Myös monet ilman reseptiä myytävät lääkkeet sisältävät kofeiinia.

Aiheuttaako kahvin sisältämä kofeiini riippuvuutta?

Kofeiini ei aiheuta lääkkeiden tai huumeiden kaltaista fysiologista riippuvuutta. Esimerkiksi aivokartoitusten avulla on selvitetty, että kofeiini ei ole yhteydessä riippuvuuteen liittyviin hermoratoihin.

Säännöllisesti jatkuneen kofeiinin saannin äkillinen lopettaminen saattaa aiheuttaa joillekin ihmisille mm. väsymystä ja päänsärkyä. Kofeiinin saannin lopettaminen asteittain muutaman päivän aikana ei aiheuta vieroitusoireita.

Onko kahvissa parkkihappoja?

Kahvissa ei ole parkkihappoja.

Yleinen käsitys, että kahvijuomassa tai kahvijauheessa olisi parkkihappoja, on virheellinen. Virheellinen käsitys perustuu siihen, että englanninkielisiä termejä ”tannic acid” eli parkkihappo ja ”tannin” eli tanniini on aikojen kuluessa alettu käyttää rinnakkain. Parkkihapot kyllä kuuluvat tanniineihin, jotka ovat kasvikunnassa esiintyviä polyfenoleja. Kahvissa ei ole parkkihappoja, mutta siinä on muita tanniineihin kuuluvia polyfenoleja.

Mistä kahvin karvas maku johtuu?

Kahvijuomaan karvautta aiheuttavia yhdisteitä ei tarkkaan tunneta. Karvaan maun aiheuttajiksi on ehdotettu mm. liian pitkää valmistusaikaa, liiallista kahvin määrää suhteessa veden määrään, likaista kahvinkeitintä tai liian kuumaa vettä.

Kahvin kofeiini ilmeisesti vaikuttaa jonkin verran karvauteen. Trigonelliinilla ja klorogeenihapoilla puolestaan on kuivattava/supistava (enlg. astringent) vaikutus. Kahvin hapot, mm. hedelmähapot antavat kahvijuomalle lisäksi hapokkaan maun.

Onko kahvissa akryyliamidia?

Akryyliamidi on ruoka-aineiden kuumennuksen yhteydessä, erityisesti korkeissa lämpötiloissa (>120 oC) muodostuva yhdiste. Siksi sitä on tavanomaisesti käytetyissä elintarvikkeissa, kuten esimerkiksi perunalastuissa tai ranskanperunoissa, viljatuotteissa, kuten näkkileivissä, kekseissä tai aamiaismuroissa ja kahvissa. Akryyliamidia ei ole ainoastaan teollisissa elintarvikkeissa, vaan sitä muodostuu myös kotitalouksien ruoanvalmistuksessa.

Kahvissa akryyliamidia muodostuu, kun kahvipapuja paahdetaan.

Onko kahvissa okratoksiinia?

Okratoksiini A on hometoksiini, jota voi muodostua huonosti (esim. liian kosteissa olosuhteissa) säilytettyihin ruoka-aineisiin, kuten vihreisiin kahvipapuihin, viljoihin tai kuivattuihin viinirypäleisiin.

Nykyisin kahvin tuottajamaissa on käytössä hyvät viljelykäytännöt (Good Agricultural Practice), joiden avulla varmistetaan kahvipapujen oikeanlainen varastointi ja pyritään estämään okratoksiini A:n muodostuminen. Kahvin okratoksiini A -pitoisuuksia seurataan jatkuvasti myös EU-säännösten perusteella.

Onko kahvin käytölle asetettu rajoituksia?

Kahvin käytölle ei ole asetettu rajoituksia. Kofeiinin saannista on annettu suosituksia, joissa tarkoitetaan kaikista lähteistä saadun kofeiinin kokonaissaantia.

EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) tieteellisen lausunnon mukaan 400 mg kofeiinia päivässä, mikä vastaa 3-5 kupillista kahvia, sopii osaksi monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota ja terveellisiä elämäntapoja.

Raskaana oleville turvallinen määrä kofeiinia on 200 mg päivässä (kaikista lähteistä saatu kokonaismäärä). Yksi kupillinen kahvia sisältää noin 80-100 mg kofeiinia. Alle 15-vuotiaille kofeiinipitoisia juomia ei suositella.

Käytetäänkö kahvissa geenimuuntelua?

GMO on lyhenne sanoista genetically modified organism eli geenimuunneltu organismi. Sillä tarkoitetaan kasvia, eläintä tai mikrobia, jonka ominaisuuksia on muunnettu siirtämällä siihen perintöainesta esimerkiksi toisesta lajista.

Suomessa ei myydä geenimuunneltua kahvia.

Mistä kahvin hinta muodostuu?

Raakakahvin hintaan vaikuttavat ennen kaikkea kysyntä ja tarjonta.
Raakakahvin tarjonta riippuu tuotannon määrästä. Kahvin, kuten muidenkin maataloustuotteiden, tuotantomäärin vaikuttavat esimerkiksi:

– Maaperä

– Sääolot, kuten myrskyt, maanjäristykset, halla, kuivuus

– Kasvitaudit

Kahvin hinta määräytyy raakakahvipörssissä. Joskus hinta voi heilahdella nopeasti jopa kymmeniä prosentteja, mikä vaikuttaa myös kuluttajille myytävien kahvipakettien hintoihin. Ostotilanteessa yksittäisen kahvierän hintaan vaikuttaa kaksi tekijää: pörssissä noteerattava maailmanmarkkinahinta sekä kyseisen kahvierän laatu.

Kahvipaketin lopullisen kuluttajahinnan määrittelevät vähittäiskaupan ketjut tai kauppiaat.

Kuinka pikakahvi tuotetaan?

Pikakahvijauheen tuotanto alkaa samalla tavoin kuin muunkin kahvin. Raakakahvipapuja paahdetaan kuumassa, kunnes niiden väri alkaa muuttua ruskeaksi ja ne saavat kahville ominaisen aromin. Paahdetuista kahvipavuista uutetaan nestemäinen kahvitiiviste kuuman veden avulla. Pikakahvijauhe valmistetaan kuivaamalla kahvitiiviste sumutus- tai pakastekuivausmenetelmällä.