Kahvista kysyttyä

Kuinka pitkään kahvi säilyy?

Kahvituotteet säilyvät avaamattomassa pakkauksessa hyvin. Tiivis pakkaus suojaa kahvia hapen, valon ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta. Avaamisen jälkeen kahvi kannattaa laittaa omassa pakkauksessaan tiiviiseen, kannelliseen tölkkiin ja käyttää noin viikon kuluessa. Kahvia voi säilyttää myös pakasteessa.

Paahtimot määrittelevät itse tuotteidensa säilyvyysajan, joka Suomessa on yleensä noin 1–1,5 vuotta. Useimmissa Suomessa myytävissä kahveissa pakkauspäivä ja parasta ennen -päivämäärä kerrotaan pakkausmerkinnöissä.

Kuinka kahvipakkaus lajitellaan?

Tyhjä kahvipakkaus lajitellaan polttokelpoiseksi jätteeksi.

Pakkausten sisältämä muovi on polyeteeniä tai polypropeenia. Alumiinikerros ei estä muovipakkauksen polttamista esimerkiksi takassa, hellauunissa tai saunan uunissa muun palavan aineen, kuten puiden kanssa. Pakkausta poltettaessa on huolehdittava, että tuli palaa reippaasti. Jos polttomahdollisuutta ei ole, muovipakkaus laitetaan muun kotitalousjätteen mukaan.

Mistä kahvin aromi muodostuu?

Kahvin aromi on satojen aineiden muodostama kokonaisuus, joka syntyy paahtamisen tuloksena. Paahdetusta kahvista on tunnistettu noin 850 erilaista aromiainetta, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viinistä.

Kahvinautinto on moniaistillinen kokemus, johon vaikuttavat paahtamisessa muodostuvan aromin lisäksi kahvin maku, esimerkiksi karvaus, sekä lukuisat haihtuvat yhdisteet. Asiantuntijat kuvailevat eri kahveja kahvipapujen laadun, alkuperäalueen, paahtoasteen ja valmistusmenetelmän perusteella.

Onko suodatinkahvissa ja pannukahvissa koostumuseroja?

Suodatinmenetelmällä ja pannussa valmistetun kahvijuoman koostumukset poikkeavat toisistaan. Suodatinmenetelmällä valmistetussa kahvijuomassa on vähemmän rasvaa, koska suuri osa kahvijauheen rasvasta jää suodatinpaperiin. Pannukahvissa rasva on liuenneena kahvijuomaan.

Onko kahvi haitallista?

Kahvin vaikutusta terveyteen tutkitaan eri puolilla maailmaa. Tutkimukset osoittavat, että terveet ihmiset voivat hyvillä mielin nauttia 4–5 kupillista kahvia päivittäin. Tämän kohtuullisen määrän ei ole missään tutkimuksissa todettu aiheuttavan haittavaikutuksia terveelle ihmiselle. Viimeaikaiset tutkimukset ovat päinvastoin antaneet vahvoja viitteitä, että kahvin juonnilla on useita myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja sairastumisriskeihin.

Kahvi on hyvä magnesiumin lähde, ja se sisältää runsaasti antioksidatiivisesti vaikuttavia (hapettumista estäviä) aineita, kuten kahvihappoa ja klorogeenihappoa. Kahvi ei sisällä energiaa juuri nimeksikään. Kahvi antaa hyvän lisän päivittäiseen nesteen saantiin.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositusten mukaan terveet aikuiset voivat nauttia kahvia päivittäin, mieluiten ilman sokeria ja kermaa.

Raskaana oleville naisille turvallinen päivittäinen kofeiinimäärä on 200 mg. Kupillisessa kahvia kofeiinia on noin 80 mg. Alle 15-vuotiaille ei suositella kofeiinipitoisia juomia ollenkaan. Myös kofeiiniyliherkät ihmiset voivat joutua joutuvat säännöstelemään kofeiinipitoisten juomien ja elintarvikkeiden nauttimista välttääkseen kofeiinin aiheuttamat oireet.

Tutkittua tietoa kahvin ja terveyden välisistä yhteyksistä löytyy terveydenhuollon ammattilaisille suunnatusta sivustosta www.kahvijaterveys.fi

Miksi kahvi piristää?

Kahvin piristävän vaikutuksen oletetaan johtuvan kahvin sisältämästä kofeiinista. Oma vaikutuksensa saattaa olla myös sillä, että kahvia nautitaan usein taukohetkinä ja mukavassa seurassa.

Mitä on kofeiini?

Kofeiini on yhdiste, jota on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Niistä tunnetuimpia ovat kahvi, tee, kaakaopavut, kola ja guarana. Kemialliselta nimeltään se on 1,3,7-trimethylksantiini.

Paljonko kahvissa on kofeiinia?

Annos Kofeiinia (mg)
Kupillinen suodatinkahvia (1,25 dl) 90 - 110
Kupillinen pannukahvia (1,25 dl) 70 - 90
Kupillinen espressoa (0,3 dl) 80 - 90
Kupillinen cappucinoa (0,3 dl espressoa) 80 - 90
Lasillinen lattea (0,3 dl espressoa) 80 - 90
Kupillinen pikakahvia (1,25 dl) 30 - 90

Kuinka paljon suomalaiset saavat kofeiinia kahvista?

Suomalaiset juovat kahvia noin 4,5 dl päivässä. Yhdessä desilitrassa kahvia on keskimäärin 90 mg kofeiinia (vaihtelee välillä 80–100 mg). Suomalaiset saavat kahvista kofeiinia siten keskimäärin 405 mg päivässä. Muita ravinnon kofeiinilähteitä ovat tee, eräät virvoitusjuomat, suklaa ja kaakao. Myös monet ilman reseptiä myytävät lääkkeet sisältävät kofeiinia.

Miehet juovat kahvia keskimäärin enemmän kuin naiset. Miesten kulutus on 5,45 dl ja naisten 3,93 dl päivässä. Sen mukaan miesten kofeiinin saanti kahvista on keskimäärin 490 mg päivässä. Naisten vastaava saanti on 354 mg päivässä.

Miehistä 45–54-vuotiaat ovat suurimpia kahvin kuluttajia, he juovat 6,13 dl päivässä. Naisista eniten kuluttavat 35–44-vuotiaat, 4,48 dl päivässä.

Aiheuttaako kahvin sisältämä kofeiini riippuvuutta?

Kofeiini ei aiheuta huumeiden kaltaista fysiologista riippuvuutta. Riippuvuus määritellään mm. siten, että saman vaikutuksen aikaan saamiseksi on nautittua määrää lisättävä kerta kerralta. Kahvin juonnin voi halutessaan lopettaa. Kahvin juonnin äkillisen lopettamisen yhteydessä osalla ihmisistä kuitenkin esiintyy muutaman päivän ajan päänsärkyä ja mahdollisesti vapinaa.

Onko kahvissa parkkihappoja?

Kahvissa ei ole parkkihappoja. Yleinen käsitys, että kahvijuomassa tai kahvijauheessa olisi parkkihappoja, on virheellinen. Parkkihapoiksi kutsutut aineet ovat tanniineja, joita esiintyy joissakin kasveissa. Kahvin pavuissa, paahdetussa kahvissa tai kahvijuomassa ei ole tanniineja.

Mistä kahvin karvas maku johtuu?

Kahvijuomaan karvautta aiheuttavia aineita ovat erityisesti kofeiini, trigonelliini ja klorogeenihapot. Kahvin hapot, mm. hedelmähapot antavat kahvijuomalle lisäksi hapokkaan maun.

Onko kahvissa akryyliamidia?

Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan kahvijuomassa on keskimäärin 24,5 mg akryyliamidia yhdessä litrassa juomaa. Tutkimusten perusteella paahto-olosuhteita muuttamalla ei voida vaikuttaa kahvin akryyliamidipitoisuuteen muuttamatta perinteisen suomalaisen kahvin makua.

Paistamalla tai paahtamalla valmistetuista elintarvikkeista on löydetty hyvin vaihtelevia määriä akryyliamidia. Määrät vaihtelevat noin 30–1000 mg / elintarvikekilo. Ovatko määrät paljon vai vähän ihmisen terveyden kannalta, on vielä kansainvälisten selvitysten kohteena.

Elintarvikkeiden turvallisuutta valvova ja siitä ohjeita antava Evira kehottaa kuluttajia välttämään käristettyjä, kovin rasvaisia ruokia ja noudattamaan määrältään kohtuullista ruokavaliota, jossa on monipuolisesti eri elintarvikkeita. Evira ei ole neuvonut kuluttajia rajoittamaan esimerkiksi kahvin nauttimista akryyliamidin takia.

Onko kahvin käytölle asetettu rajoituksia?

Raskaana oleville turvallinen määrä kofeiinia on 200 mg päivässä kaikkien lähteiden mukaan. Yksi kupillinen kahvia sisältää noin 80 mg kofeiinia. Alle 15-vuotiaille ei suositella kofeiinipitoisia juomia ollenkaan.

Käytetäänkö kahvissa geenimuuntelua?

GMO on lyhenne sanoista genetically modified organism eli geenimuunneltu organismi. Sillä tarkoitetaan kasvia, eläintä tai mikrobia, jonka ominaisuuksia on muunnettu siirtämällä siihen perintöainesta esimerkiksi toisesta lajista. Suomessa ei myydä geenimuunneltua kahvia.

Mistä kahvin hinta muodostuu?

Raakakahvin hintaan vaikuttavat ennen kaikkea kysyntä ja tarjonta.
Raakakahvin tarjonta riippuu tuotannon määrästä. Kahvin, kuten muidenkin maataloustuotteiden, tuotantomäärin vaikuttavat esimerkiksi:

Maaperä

Sääolot, kuten myrskyt, maanjäristykset, halla, kuivuus

Kasvitaudit

Kahvin hinta määräytyy raakakahvipörssissä. Joskus hinta voi heilahdella nopeasti jopa kymmeniä prosentteja, mikä vaikuttaa myös kuluttajille myytävien kahvipakettien hintoihin. Ostotilanteessa yksittäisen kahvierän hintaan vaikuttaa kaksi tekijää: pörssissä noteerattava maailmanmarkkinahinta sekä kyseisen kahvierän laatu. Laatulisää kutsutaan kahvikaupassa differentiaaliksi.

Kahvipaketin lopullisen kuluttajahinnan määrittelevät vähittäiskaupan ketjut tai kauppiaat.

Kuinka pikakahvi tuotetaan?

Pikakahvi valmistetaan tavallisesta ”keitetystä” kahvista. Aluksi kuumasta kahvinesteestä haihdutetaan vettä, jotta siitä saadaan erittäin vahvaa. Sitten väkevöityneen kahvin lämpötilaa lasketaan vähitellen niin, että se alkaa jäätyä. Sen jälkeen kahvihyhmään puhalletaan typpeä ja hiilidioksidia ilmavuuden lisäämiseksi. Lopuksi kahvi pakastetaan. Karkeat kahvihiutaleet hienonnetaan, jotta ilmavirta haihduttaa jäisestä kahvista ylimääräisen kosteuden, ja lopputuloksena on kuiva pikakahvijauhe.